Äitienpäivä

Yh-äidit.

Sinkkuäidit.

Etä-äidit.

Totaaliyhäriäidit.

Onnelliset äidit.

Surulliset äidit.

Yksinäiset äidit.

Puolisolliset äidit,

yksineläjät,

sateenkaariäidit.

Äidit.

*******************************

Äidit. 

Me olemme äitejä.

Meitä juhlitaan tänään.

Suomessa äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina; tänä vuonna se on myöhäisinpänä mahdollisena päivämääränä: 14.5.2017.

Alkunsa tämä päivä sai Yhdysvalloista, kun haluttiin muistaa ja muistuttaa sekä tunnustaa äitien rooli teollistumisen eteenpäinviejinä. Äidit hoisivat lapset ja tukivat miehiään, jotka kävivät töissä.  Nopeasti alettiin kunnioittamaan äitien työtä perheidensä eteen. Tapa levisi pian moneen maahan.

Suomessa palkitaan vuosittain ansioituneita äitejä. Kaikenlaiset äidit ja äitien tekemät työt voivat saada tuon palkinnon. Leskeksi jääneet suurperheen äidit, yksinhuoltajaäidit, työssäkäyvät äidit, päiväkotien äidit, yhdistyksissä äitien hyvinvoinnin eteen töitä tekevät äidit, julkisuudessa olevat äidit, ihan kaikenlaiset tavalliset äidit.


"Koetetaan silti nauttia tästä päivästä, kaikki me koko äitien kirjo."

Ruohonjuuritasolla kaikki äidit tekevät todella arvokasta työtä ilman palkintoja tai erillistä muistamista. Ei äitiys ole palkintojen perässä juoksemista. Kaikkia äitejä ei muisteta tänään asiaankuuluvalla tavalla, mutta jokainen äiti tilanteestaan riippumatta saa olla ylpeä itsestään. Ilman äitejä ei olisi perheitä. Siksi jokainen äiti ansaitsisi palkinnon.

Monelle tämä päivä voi olla surullinenkin. Ikävä kaukana olevien lasten luo voi painaa. Puoliso ei arvosta äidin tekemää työtä. Lapset eivät tule käymään. Perhe on riitainen. Syitä voi olla monia. Usein juhlapyhien aikaan on vaikea katsoa muiden juhlintaa, jos oma tilanne on surullinen tai vaikea.

Koetetaan silti nauttia tästä päivästä, kaikki me koko äitien kirjo.

Olen saanut nähdä, miten kiitollisia etä-äidit ovat pienestäkin lasten äitiensä muistamisesta. Lapset ovat tehneet itsetehtyjä kortteja äideilleen, päiväkodissa on askarreltu pieniä koruja, kiviä on maalattu, kukkia istutettu. Tai kauan odotettu viesti on tullut: "Olet mielessä". Monet lapset ovat nähneet vaivaa, että pääsisivät katsomaan etä-äitiään, ehkä lähivanhemman vastustuksesta huolimatta. Jotkut lähivanhemmat ovat auttaneet lapsiaan menemään etävanhempansa luokse. Sekin on pieni, arjen iloinen asia. Lapset ovat arvokas asia.

"Ei äitiys ole palkintojen perässä juoksemista."

Äiti kantaa lasta sisällään yhdeksän kuukautta ja jo tuolloin syntyy erityinen side äidin ja lapsen välille. Lapsen syntymän jälkeen isästä voi tulla ihan yhtä tärkeä lapselle kuin äidistäkin. Mutta nuo yhdeksän ensimmäistä kuukautta äiti kasvattaa ihan pikkupikku pikkuruisesta alkiosta ja sikiöstä lapsen. Se on ihme. Ihme, jota nyt tänä päivänä jokainen äiti saa ja ansaitsee juhlia.

Lasten ilonkiljahdukset, teinien [suloinen] mökötys, pulleat käsivarret äidin kaulan ympärillä. Taaperon pullantäyteinen suu, lasten iloiset kasvot kakkupöydässä. Monet päivän pikkuiset elämän arvokkaat asiat saavat äidin sydämen hymyilemään. Jopa se sotkuinen koti. Se tarkoittaa, että lapset ovat taas täällä, lähellä. Halausetäisyydellä. Suukoteltavissa. Se on äidille paras palkinto.

"Me olemme äitejä. Tämä on meidän päivä."

Hyvää äitienpäivää, toivottaa Etä-äiti

************************

Tähtien tuikkeessa taivaalla

taas äitini katseen mä nään.

Se kulkijan tiellä on lohtuna

se lämmittää hyytävän sään.

-Reino Helismaa